Tiistenjoen kirkko

Tiistenjoen kirkko

Pappilantie 10, 62165 Tiistenjoki

Alttaritaulu

Alttaritaulun on maalannut taiteilija Kaarlo Lamminheimo. Taulun aiheena on Raamatun lause: "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, minä annan teille levon". Sivuseinällä nähtävissä olevan ensimmäisen kirkon alttaritaulun on maalannut taiteilija Henry Erikson. Taulu esittää Kristuksen ylösnousemusta ja sitä on kuori-ikkunassa ympäröinyt lasimaalaus.

Urut

Urut ovat peräisin Impilahden kirkosta. Ne oli vuonna 1939 evakoitu sodan jaloista Lapualle ja Rukoushuoneyhdistys osti ne Impilahden siirtoseurakunnalta. Alunperin urut oli rakentanut lahtelainen Albanus Jurwa ja ne olivat tällöin kaksisormioiset ja 16-äänikertaiset. Näiden urkujen kaikki pillit käytettin uusiin, Kangasalan urkutehtaan vuonna 1937 rakentamiin urkuihin, joihin tuli kolme sormiota ja 24 äänikertaaa. Urkuihin tehtiin jonkin verran muutoksia, kun ne asennettiin Tiistenjoen kirkkoon. Vuonna 2002 urut on perinpohjin kunnostettu säilyttävän periaatteen peruskorjauksella. Työn teki Urkurakentamo Martti Porthan. Urkujen korjauksen kokonaiskustannus oli 56 000 euroa, joista lahjoitus- ja keräysvaroilla katettiin 82 prosenttia.

 

 

Tiistenjoen kirkko sijaitsee Lapuan Tiistenjoen kylässä kauniilla mäkitöyräällä Lapuanjoen varrella. Oma kirkko on itsellisten kylien tunnuskuva. Kirkko on rakennettu merkittävältä osin kökällä eli talkootyöllä ja lahjoitusten turvin. Kirkko on puurakenteinen ja siinä on istumapaikkoja 550.

Kirkkorakennuksen ja sen vieressä sijaitsevan seurakuntatalon omistaa kyläkirkkoyhdistys. Seurakunta tukee kyläkirkkoyhdistyksen toimintaa vuotuisella avustuksella. Kesäisin kirkko on avoinna matkailijoita ja hiljentyjiä varten.


Ensimmäinen kirkko 1915-1941

Perimätiedon mukaan kirkonrakentamishanke on virinnyt ensimmäisen kerran jo 1800-luvun alkupuolella. Erilaisia pyrkimyksiä kirkon saamiseksi oli ollut jo useaan otteeseen, kun vuonna 1912 perustettiin Tiistenjoen rukoushuoneyhdistys, nykyiseltä nimeltään Tiistenjoen kyläkirkkoyhdistys. Yhdistyksen toiminnan päätarkoituksena oli kyläkirkon rakentaminen ja toimeen ryhdyttiinkin rivakasti. Kyläläisten työn tuloksena vihittiin käyttöön kaunis puurakenteinen kirkko vuonna 1915.

Ensimmäinen kirkko tuhoutui ankarassa tulipalossa toukokuussa 1941, ja samalla paloi poroksi suuri osa Topparinmäellä sijainneista taloista. Ensimmäisestä kirkosta saatiin pelastetuksi kuori-ikkunan alttaritaulu, joka sijaitsee nykyisen kirkkosalin sivuseinällä.

Vain muutama päivä kirkon palamisen jälkeen pidettiin raunioilla kokous, jossa yksimielisesti päätettiin ryhtyä uuden kirkon rakentamista suunnittelemaan. Mutta heti kesäkuussa kylän asekuntoiset miehet kutsuttiin isänmaataan puolustamaan. Moni heistä sai viimeisen leposijansa kotikirkkonsa palaneiden raunioiden vieressä olevalta sankarihautausmaalta.

Nykyinen kirkko 1953

Kovista ajoista huolimatta kylällä oltiin sitä mieltä, että kirkko rakennetaan uudelleen. Kerrotaan rintamalla olleiden miesten päättäneen "että jos taistelujen tieltä joskus päästään palaamaan, kirkko on nouseva Topparinmäelle". Rakennustoimintaa ei sota-aikana voitu aloittaa, mutta vuodesta 1945 lähtien ryhdyttiin vähitellen hankkimaan rakennustarvikkeita. Tämä ei ollut helppoa, koska sodan jälkeen monet tarvikkeet olivat tiukan säännöstelyn alaisena. Varoja hankintoihin kartutettiin mm. viljankeräyksillä, ompeluseuroilla, maatalousnaisten myyjäisillä ja saaduilla lahjoituksilla.

Vuonna 1949 Rukoushuoneyhdistys valitsi rakennustoimikunnan, jonka johdolla kirkonrakennustyöt käynnistyivät keväällä 1950. Rakennuspiirrustukset laati rakennusmestari Eero Ojaniemi. Kivijalka tehtiin talkootyönä. Puurakenteet teetettiin urakalla, ja tekijöinä olivat kuortanelaiset Takasen veljekset. Välillä varoja hankittiin lisää keräyksin ja tehtiin taas talkootyötä. Uuden kirkon vihkijäisiä vietettiin 27.9.1953.

Tässä uutta kirkkoa rakennetaan v. 1951.

Esteetön kulku Esteetön kulku
Pysäköinti Pysäköinti