Lapualaiset pitävät kiinni kyläkinkereistään. Vahvan perinteen ansiosta Lapua on tehnyt viime vuosina suomenennätyksen osallistujien määrässä: yli tuhat kinkerivierasta. Missään Suomen seurakunnassa eikä käy niin paljon kinkerivieraita.
Sen päälle tulevat noin tuhat koulukinkereihin osallistuvaa lasta nostaa osallistujamäärän yli 2000:n.
Lapualla on vuoden 2012 kierroksen alkaessa 36 kinkeripiiriä, joista yhdessÄ, Liuhtarissa, pidetään kahdet kinkerit, toiset "perus-Liuhtarissa", toiset Myllykylässä.
Lapualla kinkereillä tiedusteltiin 2009, halutaanko tiheä piirijako säilyttää vai pitäisikö piirejä yhdistää. Viesti oli selvä: oman piirin kinkerit ovat kodikkaimmat ja vetovoimaisimmat, ja ne halutaan säilyttää.
Kinkerikartta
uusiksi
Tuomiorovasti Juha Ikolan mukaan seurakunta pitää mielellään yllä kinkeriperinnettä, sillä siinä seurakunta menee sinne, missä ihmiset ovat, kylille ja koteihin.
- Kinkereillä koetaan naapuruston kanssa yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä on entistä tärkeämpää, kun spontaani kyläily vähenee ja moni kylä on menettänyt alakoulunsa.
Lapualla kinkeriperinnettä lähdetään Ikolan mukaan tukemaan ensi vuonna muun muassa kinkerikartan uudistamisella.
- Kinkeripiirien rajat ovat lähinnä ikäihmisten muistissa ja esimerkiksi uusien asuinalueiden nuoret perheet eivät enää tiedä, mihin piiriin he kuuluvat. Nyt alueet aiotaan merkitä tarkasti ajanmukaiseen karttaan.
Kinkereillä on mietitty myös keinoja saada enemmän lapsia ja nuoria kinkereille. Ideoina on heitelty muun muassa lasten leluhuonetta, arpajaisia tai vaikka kylän pyhäkoululaisten tai rippikoululaisten lauluesityksiä. Kinkeri-nimeä on esitetty muutettavaksi kinkeriseuroiksi, jotta se ilmentäisi tilaisuuden avoimuutta ja rennon seurustelun luonnetta.
Kylänvanhin valitaan
Monet seurakunnalliset toiminnot järjestetään edelleen kinkeripiireittäin, ja siksi kinkereillä esitetään katsaus alueen diakonia- ja lähetyspiirien työhön, pyhäkoulujen toimintaan sekä Yhteisvastuukeräyksen hoitamiseen edellisen toimintavuoden aikana. Kinkereillä valitaan piirin yhteyshenkilöt näihin vapaaehtoistehtäviin.
Tärkeä perinne on myös kylänvanhimman valinta. Hänen tehtävänään on etsiä ja sopia seuraavan vuoden kinkeripaikka. Useimmat kinkerit järjestetään Lapualla kodeissa, mutta muutamat seurakunnan tiloissa tai kouluilla.
Juuret keskiajassa - gengiärdh
Kinkeriperinne juontuu keskiajan papiston ripitysmatkoihin, jotka kehittyivät ajan mittaan lukutaidon ja kristinopin kuulustelutilaisuuksiksi. Kinkeri-sana juontuu ruotsin kielen sanaan gengiärdh, joka tarkoittaa piispan matkakestitystä. Kinkereitä järjestettiin laajasti kansakoulujen yleistymiseen asti. Vielä 1960-luvulla nuoret pyrkivät kinkereillä rippikouluun. Katekismusta, Raamattua ja virsiä piti osata laajasti, ja kinkerikuri oli jämäkkä. Vuosisadan alkupuolella kinkerit olivat Lapualla vielä koko päivän kestäviä ruokapitoja.
Kinkereihin kuuluu vieläkin opetusta ja leppoisaa keskustelua Raamatusta tai jostakin ajankohtaisesta kirkon elämää koskevasta aiheesta sekä virrenveisuuta kanttorin johdolla. Kaikki viisi pastoria Lapualla pitävät opetuksen aina omalla tyylillään ja omilla sisällöillään.
Kinkerit numeroina
(tiedot: Kirkon tutkimuskeskus)
Suomessa pidettiin vuonna 2007 yhteensä 3110 kinkerit, joihin osallistui 64 189 seurakuntalaista. Suurissa kaupungeissa perinne on hiipunut, ja esimerkiksi Vaasassa niitä ei pidetä enää lainkaan.
Vuoteen 2003 verrattuna kinkereiden määrä oli vähentynyt 15,5 prosenttia. Eniten kinkereitä pidettiin Mikkelin hiippakunnassa (12:t kinkerit seurakuntaa kohti) ja Lapuan hiippakunnassa (10:t kinkerit seurakuntaa kohti).
Heli Karhumäki
