Kauhajärven kirkko

Nälkävuosina 1867-1868 kyläläisten voimin rakennettu kyläkirkko tuhoutui 22.5.1981 tulipalossa, joka myöhemmin todettiin tuhopoltoksi. Kirkon viereen rakennettu, akateemikko Alvar Aallon v. 1922 suunnittelema kellotapuli kuitenkin säästyi tuholta. Samoin saatiin pelastettua kirkon seinään kiinnitetty vai-vaispoika, joka on nyt kellotapulin seinällä.

Jo viikon kuluttua tulipalosta kyläläiset päättivät yksimielisesti kyläkirkkoyhdistyksen perustamisesta ja uuden kirkon rakentamisesta. Rakennustyöt käynnistyivät 13.8.1982. Kirkon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Erkki Karvala, Matti Silvennoinen ja Markku Koskinen. Rahoitus kerättiin useasta eri lähteestä: palovakuutus kattoi kolmasosan, seurakunnan avustus, kolehdit ja lahjoitukset kolmasosan ja loput saatiin lainaamalla ja kirkolliskokouksen myöntämällä avustuksella.

Rakennusurakan suoritti rakennusliike Pauli Ylisaari. Rakennustyössä käytettiin lisäksi yli 700 talkoopäivää ja 65 traktoripäivää mm. vanhan kirkon raunioiden siivoamiseen, perustusten kaivamiseen ja hiekan ajoon. Rakennustyön päävalvojana toimi kauhajärveläinen insinööri Olavi Latvala.

Alttaritaulu "totisesti tämä oli vanhurskas mies" tilattiin kuvanveistäjä Kari Juvalta. 8-äänikertaiset urut ovat Urkutehdas Hans Heinrichin rakentamat ja paikalleen asentamat. Taiteilija Eila Mäenpään suunnittelemat kirkkotekstiilit valmisti ja lahjoitti Kauhajärven maa- ja kotitalousnaiset. Alttarin kynttilänjalat, kolehtihaavit ja kastemalja saatiin lahjoituksina. Vanhan kirkon ehtoolliskalustosta osa säästyi korjauskelpoisena. Täydennystä kalustoon on lahjoittanut Kauhajärven Osuuspankki.

Kirkon kerrosala on 389 m2 ja tilavuus 2500 m3. Istumapaikkoja on n. 200 kirkkosalissa ja 62 parvella. Kustannukset sisustuksineen olivat n. 2,9 milj. mk.

Uuden kirkon vihkiäisjuhlaa vietettiin 7.8.1983. Nykyisin kirkossamme vietetään jumalanpalvelusta noin kerran kuussa.

Kirkon vieressä on hautausmaa, johon on haudattu kyläläisiä vuodesta 1869 lähtien. V. 1950 pystytettiin hautausmaalle Kaarlo Lamminheimon suunnittelema sankaripatsas, jonka juurella on sodissa kaatuneiden haudat. Hautausmaan laajennusosa vihittiin käyttöön v. 1990. Seurakuntapuutarhuri Seppo Tammisen suunnittelma muualle haudattujen muistokivi pystytettiin kesällä 2005.