Muistatko näitä lukuja viime seurakuntavaalista - missä hiippakunnassa oli korkein äänestysprosentti?

Tämä pienoiskirkko koristaa Liuhtarin päiväkerhotilojen eteisaulaa. Näyttää kovin tutulta...

Seurakuntavaali käydään jälleen ensi marraskuussa, ja kesän mittaan monet seurakuntalaiset alkavat jo valmistella ehdokaslistoja. Vaalit käydään neljän vuoden välein, edellinen oli 2006.
Lapualla seurakuntavaalin vaalilautakunta kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa toukokuun 30. päivänä.
Tässä vaalimietteiden virittelyn pohjaksi tietoja edellisestä vaalista.

Äänestysvilkkaus nousi jo
kolmannen kerran peräkkäin

Seurakuntavaalien äänestysprosentti nousi jo kolmansissa vaaleissa peräkkäin. Tämän vuoden (2006) äänestysprosentti oli 14,5, kun se edellisissä vaaleissa vuonna 2002 oli 14,3. Äänestysvilkkaus lisääntyi erityisesti suurilla paikkakunnilla. Korkeimmat äänestysprosentit olivat kuitenkin perinteiseen tapaan pienissä seurakunnissa.

Miksi äänestettiin?

Tärkeimpiä syitä äänestämiselle olivat myönteinen suhtautuminen seurakunnan toimintaan ja halu vaikuttaa seurakunnan asioihin. Luottamushenkilön tärkeimpänä ominaisuutena pidettiin taitoa ja kykyä asioiden määrätietoiseen ajamiseen. Tämä käy ilmi välittömästi vaalien jälkeen toteutetussa tutkimuksessa.

Ennakkoäänestys entistä suositumpaa

Ennakkoäänestämisen suosio lisääntyi huomattavasti. Vaaleissa äänestäneistä yli 470 000 seurakuntalaisesta runsaat 200 000 eli lähes 44 prosenttia äänesti ennakkoon. Eniten ennakkoäänestäneitä oli Espoon hiippakunnassa, jossa yli puolet äänistä annettiin ennakkoon. Vähiten ennakkoäänestäneitä oli Porvoon hiippakunnassa, mutta sielläkin lähes kolmannes antoi äänensä ennakkoon. Aiempiin vaaleihin verrattuna ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut nopeasti. Edellisissä vaaleissa joka kolmas käytti ääntään ennakkoäänestyksessä ja vuonna 1998 vain joka neljäs.

Ennakkoon äänestävät muutkin kuin ne, jotka eivät pysty äänestämään varsinaisina vaalipäivinä. Näissä vaaleissa ennakkoäänestysmahdollisuuksia lisättiin useilla paikkakunnilla. Etenkin suurilla paikkakunnilla monet seurakunnat saivat äänestysprosentin kasvamaan järjestämällä äänestyksen esimerkiksi kauppakeskuksessa.

Äänestysprosentti nousi
suurilla paikkakunnilla

Korkein äänestysprosentti oli Kinnulan seurakunnassa (50,7) ja alhaisin Helsingin Alppilan seurakunnassa (5,2). Äänestysprosentti kasvoi eniten Keiteleen seurakunnassa, jossa kasvua oli yli kymmenen prosenttiyksikköä. Näissä vaaleissa Keiteleen äänestysprosentti oli 33,4. Suurin äänestysprosentin lasku puolestaan oli Lammilla, jossa edellisten vaalien huippuprosentista 44,9 tultiin alas lähes 22 prosenttiyksikköä. Nyt Lammin äänestysprosentti oli 23. Syynä voimakkaaseen laskuun oli se, että edellisten vaalien yhteydessä järjestettiin myös kirkkoherranvaali, mikä nosti silloin äänestysprosentin poikkeuksellisen korkeaksi.

Korkeimmat äänestysprosentit:

Kinnulan seurakunta 50,7
Esse församling 43,2
Larsmo församling 40,4
Ylistaron seurakunta 39,0
Lappajärven seurakunta 38,5
Kortesjärven seurakunta 38,2
Sievin seurakunta 36,2
Ilmajoen seurakunta 35,8
Jeppo församling 35,8
Korpo församling 35,4

Kaupunkien äänestysvilkkaus nousi

Vaikka maaseutuseurakuntien äänestysprosentti on keskimäärin selvästi kaupunkiseurakuntia korkeampi, näissä vaaleissa valtakunnallisen äänestysprosentin kasvun taustalla on kaupunkiseurakuntien äänestysvilkkauden lisääntyminen. Maaseutuseurakunnissa äänestysprosentti laski. Äänestysprosentti kaupunkiseurakunnissa oli 12,5 prosenttia (11,4 % vuonna 2002) ja maaseutuseurakunnissa 19,2 prosenttia (20,4 %).

"Äänestysprosentin kasvu kaupunkiseurakunnissa ja erityisesti suurilla paikkakunnilla perustuu ennakkoäänestysmahdollisuuksien lisäämiseen ja hyvään vaaliviestintään", toteaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen. Maaseutuseurakuntien äänestysprosentin lasku perustuu Kääriäisen mukaan ainakin osittain siihen, että lukuisissa maaseutuseurakunnissa vaaleja ei järjestetty.

"Seurakuntien yhdistymisen vuoksi 35 seurakunnassa ei pidetty lainkaan vaaleja. Useimmissa näistä pienistä yhdistyvistä seurakunnista äänestysprosentti on ollut hyvin korkea. Nyt nämä seurakunnat eivät ole nostamassa maaseutuseurakuntien äänestysprosenttia."

Lapuan hiippakunnassa korkein äänestysprosentti

Hiippakunnista paras äänestysprosentti saavutettiin edellisten vaalien tapaan Lapualla: 20,8 prosenttia (20,4 % vuonna 2002).

Äänestysprosentti hiippakunnittain kaupunki- ja maaseutuseurakunnissa:

                      kaupunki     maaseutu    yhteensä
Turku           13,8               21,0                15,9
Tampere     11,3              17,1                 13,2
Oulu             16,0              22,2                 18,2
Mikkeli         11,1              20,1                 13,9
Porvoo         11,6             19,5                  14,1
Kuopio         13,1            16,9                  14,6
Lapua          19,2             23,5                  20,8
Helsinki        8,3              13,6                  8,5
Espoo          11,7             13,1                 12,1
yhteensä     12,5             19,2                 14,5

Enemmistö luottamushenkilöistä naisia

Kaikista valituista luottamushenkilöistä naisia oli 54 prosenttia. Kirkkovaltuustoihin valituista naisia oli 55 prosenttia (53 prosenttia vuonna 2002) ja seurakuntaneuvostoihin valituista edellisten vaalien tapaan 57 prosenttia. Yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenissä miehillä on sen sijaan pieni enemmistö, 52 prosenttia.

Enemmistö luottamushenkilöistä on edellisten vaalien tavoin iältään yli viisikymppisiä. Luottamushenkilöistä vain seitsemän prosenttia on alle 30-vuotiaita. Kasvua edelliseen vaaliin verrattuna on yksi prosenttiyksikkö. 30–39-vuotiaita on 11 prosenttia, 40–49-vuotiaita 20 prosenttia, 50–59-vuotiaita 29 prosenttia ja yli 60-vuotiaita 33 prosenttia. Eniten nuoria luottamushenkilöitä valittiin Helsingin hiippakunnassa, jossa 14 prosenttia valituista oli alle 30-vuotiaita.

Äänestäjät samanikäisiä kuin valitut

Valittujen luottamushenkilöiden ikäjakauma vastaa paljolti äänestäneiden ikäjakaumaa. Iältään 18–24-vuotiaita äänestäneistä oli vain 5 prosenttia, 25–34-vuotiaita 10 prosenttia ja 35–49-vuotiaita 16 prosenttia. Peräti 70 prosenttia vaaliuurnilla kävijöistä oli yli viisikymppisiä. Naisia äänestäneistä oli lähes kaksi kolmasosaa (62 prosenttia). Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta suorittamasta tutkimuksesta. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 1003 henkilöä välittömästi seurakuntavaalien jälkeen.

Tärkeimmät syys äänestämiseen

Tutkimuksen mukaan tärkeimpiä syitä äänestämiselle olivat myönteinen suhtautuminen seurakunnan toimintaan, halu vaikuttaa seurakunnan asioihin ja äänestämisen kokeminen kansalaisvelvollisuudeksi. Myös ehdokkaan tunteminen henkilökohtaisesti koettiin tärkeäksi. Yli puolet äänestäneistä piti äänestämisen syynä myös sitä, että tiedotusvälineissä puhuttiin vaaleista. Vajaa kolmannes mainitsi äänestämiseensä vaikuttaneen sen, että hän haluaa seurakuntavaaleissa tukea puoluetta, jota äänestää muissakin vaaleissa.
Vaalit hyvin tiedossa

Vaaleista tiedettiin hyvin

Tieto vaaleista oli levinnyt hyvin. Vain seitsemän prosenttia äänestämättä jättäneistä seurakuntien jäsenistä piti syynä sitä, ettei tiennyt vaaleista. Myöskään äänestyspaikan sijainti ei ollut useimmille ongelma. Vain joka kymmenes mainitsi äänestyspaikan huonon sijainnin syyksi siihen, ettei äänestänyt.

Useimmin mainittu äänestämättä jättämisen syy oli se, ettei ole tapana äänestää seurakuntavaaleissa. Lähes puolet niistä seurakuntalaisista, jotka eivät käyttäneet äänioikeuttaan perustelivat asiaa sillä, että he ovat tyytyväisiä seurakunnan toimintaan nykyisellään.

Mikä saisi nukkuvan äänestämään?

Äänestämättä jättäneiltä tiedusteltiin erikseen, mitkä asiat saisivat heidät äänestämään seurakuntavaaleissa. Joka kolmas sanoi äänestävänsä varmasti, jos tuntisi jonkun ehdokkaan henkilökohtaisesti. Joka viides äänestäisi varmasti, jos tietäisi paremmin, mitä asioita kukin ryhmä ajaa. Mahdollisuus postiäänestykseen saisi kyselyn mukaan joka kolmannen varmasti äänestämään. Reilu neljännes taas äänestäisi varmasti, jos vaaleissa olisi mahdollisuus verkkoäänestykseen. Erityisesti nuoret pitivät tätä mahdollisuutta sellaisena, joka saisi heidät varmasti äänestämään.

Taito, kokemus, yhteiset päämäärät

Tärkeimpänä ehdokkaan valintaan vaikuttavana asiana pidettiin ehdokkaan taitoa ja kykyä asioiden määrätietoiseen ajamiseen. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousi ehdokkaan kokemus seurakunnasta ja kolmanneksi se, että ehdokas ajaisi niitä asioita, joita itse pitää tärkeänä seurakunnan toiminnassa. Tärkeä valintakriteeri oli myös se, että ehdokas ei olisi liian ahdasmielinen uskovainen. Niinikään ehdokkaan tuttuudella oli enemmistölle merkitystä.

Ulkonäöllä ei väliä

Sen sijaan korkeaa koulutusta, edustavaa ulkonäköä tai aktiivista toimintaa politiikassa ei pidetty tärkeinä valintakriteerinä. Vain kymmenellä prosentilla miehistä ehdokkaan valintaan vaikuttaa sukupuoli. Naisista puolestaan lähes kolmannes äänestäisi mieluummin naisehdokasta.

Lähde: Kirkon tiedotuskeskus 24.11.2006