Ilmavaa, laulullista, oopperamaista! Rossini-kuoro ja solistit harjoittelivat Juhlamessua Lapualla

Upea Juhlamessu alkaa olla konserttia vaille valmis! Petite Messe solennelle-teosta ei ole esitetty Etelä-Pohjanmaalla tiettävästi vuosikymmeniin, jos koskaan.
Alavuden ja Lapuan laulajista koottu Rossini-kuoro kokoontui Lapualle sunnuntaina 13.3.2011 koko illaksi suureen yhteisharjoitukseen solistien ja pianistin kanssa. "Koeyleisönä" paikalla olleena voin vakuuttaa, että teos on taivaallista kuultavaa.

Konsertti esitetään marianpäivänä su 27.3. Alavuden kirkossa klo 15 ja Lapuan tuomiokirkossa klo 19.

Yhteistyö on sujuvaa kokonaisuudessa, johon kuuluu kolmekymmentä kokenutta kuorolaulajaa, neljä solistia, pianisti, urkuharmonisti ja kapellimestarina musiikkia johtava Marko Koskinen.
Solisteina laulavat sopraano Leena Kosola, altto Wivan Nygård-Fagerudd, tenori Mika Nisula ja basso Romuald Podlesny.
Urkuharmonia soittaa Lapuan musiikkiopiston rehtori Lasse Kataja ja pianoa Janusz Grzelazka.

Miksi juuri tämä messu?

Koko kuoroteosprojektin idean äiti on sopraano Leena Kosola. Hän kiinnostui juuri tämän teoksen tuomisesta Etelä-Pohjanmaalle useasta syystä. Ensinnäkin tämä Gioachino Rossinin teos edustaa italialaista romantiikan aikakauden "kauniin laulun" bel canto -tyyliä.
- Musiikki on hyvin laulullista ja melodista, ja se on siksi yleisölle helppoa kuunnella ja vastaanottaa ja laulajalle helppoa omaksua, Kosola kertoo.
- Siinä on myös keveyttä, valoisuutta ja dramaattisuutta, jonka ansiosta se muistuttaa Rossinin suosittuja oopperoita, kuten Sevillan parturia. Teos on tyylinsä ansiosta hyvää vastapainoa Etelä-Pohjanmaalla usein esitetyille Bachin ja Mozartin teoksille.

Hengellinen viesti ei ole esittäjän varassa

Juhlamessu on messumusiikkia, joka alun perin on ehtoollisjumalanpalveluksen musiikkia kaikkine liturgisine osineen. Sakraalin (hengellisen), kirkollisen musiikin tuntemus kuuluu Leena Kosolan mukaan klassisen laulajan yleissivistykseen. Hän ei laulajana koe olevansa julistaja, mutta palvelee kirkollisessa yhteydessä mielellään laulun lahjallaan.
Marko Koskinen uskoo, että hengellinen teksti ja kirkkomusiikki puhuttelevat kuulijoita näiden omista lähtökohdista riipumatta siitä, kuinka hengellisenä laulajat kokevat tehtävänsä.
- Hengellisyyteen kuuluu mysteerin luonne myös musiikissa, Kosola kiteyttää.

Solistiosuudet värittävät kuorolaulua

- Yksi syy valita tämä teos esitettäväksi on sen sopiva haasteellisuus. Se on täysmittainen messu, mutta kuoron kannalta ei liian vaativa. Kuoro on mukana 7:ssä teoksen 14:sta osasta, muut osat ovat solistien vastuulla. Kuoro-osuuksia värittävät lisäksi solistikvarteti aariat, duetot ja tertsetti-osuudet.
Myös orkestroinnin erityislaatu oli juuri tämän teoksen etu.
- Alkuperäinen musiikki on kirjoitettu vain urkuharmonille ja solistiselle pianolle. Siksi teos on kustannuksiltaan ja järjestelyiltään kohtuullinen.
Petit Messe solennelle on toinen Rossinin kahdesta kirkollisesta lauluteoksesta, toinen on hyvin tunnettu Stabat Mater.

Kuoronjohtaja Koskinen
on tyytyväinen kuoron työhön

Kuoron laulajat ovat kokeneita laulun harrastajia tai pitkälle edenneitä opiskelijoita Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston Seinäjoen ja Alavuden toimipisteistä sekä Lapuan musiikkiopistosta.
Marko Koskinen on yhteisharjoituksen jälkeen tyytyväinen kokonaisuuteen. Pientä hiomista vielä tarvitaan, mutta haasteelliset kohdat ovat täysin hallittavissa.
- Tämän tasoiset laulajat omaksuvat teoksen ongelmitta. Kuoron koko on tähän teokseen sopiva ja miesääniäkin saatiin riittävästi.

Italialaisittain lausuttua latinaa

Kuoroteoksen kielenä on latina, ja se lauletaan italian kielen ääntämysohejiden mukaisesti. Näin siksi, että säveltäjä oli italialainen, ja myös siksi että romaaninen (italialaisittain lausuttu) latina on pehmeää ja laulullista.
Altto Wivan Nygård-Fagerudd pitää kovasti teoksen italialaisesta lämpimästä, sydämellisestä vireestä. Teos on hänelle tuttu jo 20 vuoden takaa.
- Olen laulanut teoksen tuolloin kuorolaisena, ja myöhemmin lauloimme Leena Kosolan kanssa yhteisessä duettokonsertissa teoksen osia.

Vain yksi yhteisharjoitus?

Maallikkoa voi ihmetyttää, miten kuorolle ja solisteille riittää vain yksi yhteisharjoitus ennen konserttia. Kuoron alavutelaisjäsenet ovat harjoitelleet Alavudella kanttori Mari Järvisen johdolla ja Lapualla Marko Koskisen johdolla viime syksystä saakka säännöllisesti.

- Solistilla kaiken aa ja oo harjoittelu yksin vain piano ja partituuri apuna. Laulut täytyy harjoitella etukäteen täysin valmiiksi. Se on mahdollista, sillä jokainen klassinen laulaja osaa säestää itseään riittävästi pianolla, Leena Kosola kertoo.

Wivan valaisee asiaa kertomalla, että säveltäjä on kirjoittanut partituuriin kaiken tarpeellisen liittyen tempoon ja esitystapaan.

- Yhteisharjoituksessa Marko Koskinen kapellimestarina päättää tietenkin tempon, hidastukset ja muun hienosäädön, ja tätä harjoitellaan yhdessä kuoron kanssa. Ihaninta tässä teoksessa on, että säveltäjänä Rossini todella tuntee lauluäänen mahdollisuudet!

Heli Karhumäki