Alttaritaulu ja sen tekijä

Taidemaalari Panu Hemmingin teoksen pääteemana on Jeesus siunaamassa lapsia pohjalaisessa pihapiirissä. Talojen välistä näkyy viljelyslakeus ja taustalla kohoaa Lapuan laakea Simpsiönvuori.

Alttaritaulun pihapiirin yksityiskohtiin on piilotettu 12 vertauskuvaa, jotka viittaavat kristillisen uskon käsitteisiin, Raamatun kertomuksiin sekä eteläpohjalaiseen uskonelämään.

Viljapelto kertoo hengellisesti kylvöstä, kasvusta ja sadonkorjuusta. Vuori merkitsee Raamatussa laajaa näköalaa ja kirkastuskokemusten paikkaa, laakso arkista puurtamista ja koettelemuksia. Simpsiön vilkkuva radiomasto on lapualaislapsille tuttu ”majakka”, joka eri suunnilta lakeutta lähestyttäessä näyttää tietä kotiin.

Puunkanto viittaa profetiaan Jeesuksesta: ”Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää.”

Kaivo ja kaivon vesi muistuttavat kahdesta Raamatun kertomuksesta. Samarialainen nainen kohtasi Jeesuksen Sykarin kaivolla. Jaakobin poika Joosef heitettiin kaivoon, mutta pelastui Jumalan auttamana ja pelasti Israelin kansan nälänhädältä. Kaivon vesi on metafora Jumalan pelastavasta Sanasta, elävän veden lähteestä, jota juotuaan ihmisen ei ole enää koskaan jano.

Kodin ikkunalla palava kynttilä viittaa Pohjanmaan ”Palavaan kynttilään”, Niilo Kustaa Malmbergiin, jonka julistuksesta alkaneet herätykset ovat olleet alkuna seudun kahdelle vanhalle herätysliikkeelle, herännäisyydelle ja siitä lohjenneelle evankelisuudelle.

Talon seinän vierellä (mutta seinään nojaamatta!) kohoavat tikapuut viittaavat Jaakobin uneen, jossa taivaaseen kohoavat portaat symboloivat ihmisen halua nousta halu nousta tietämättömyydestä tiedon valoon, Jumalan luo.

Laiva on Kristuksen johdatuksen sekä kirkkojen välisen yhteyden, ekumenian symboli. Maston ristimuoto viittaa pelastukseen sekä Kristukseen, joka on itse mukana kirkkonsa elämässä ja ohjaa sen taivaaseen.

Viisi leipää ja kaksi kalaa muistuttavat Jeesuksen ruokkimisihmeestä. Talon edustalla oleva hahmo solmii seppelettä, joka on Jeesuksen kuninkuuden, voiton ja ikuisen elämän symboli.

Kyyhkynen on keskeinen kristillinen symboli. Kyyhkynen toi nokassaan Nooan arkkiin tuoreen oliivipuun oksan, joka oli viesti pelastuksesta ja uudesta elämästä. Pyhän Hengen vertauskuvana kyyhkynen laskeutui Jeesuksen ylle Jordan-virralla Johannes Kastajan kastaessa häntä. Kyyhkynen on myös puhtauden, viattomuuden ja rauhan vertauskuva.

Mansikka on matala kasvutapansa vuoksi nöyryyden ja vaatimattomuuden vertauskuva. Se kuvaa myös oikeudenmukaisuutta ja vanhurskauden hyviä hedelmiä. Mansikan lehtien kolmisormisuus viittaa Pyhään kolminaisuuteen.

Vyö on pohjalaisittain helavyö. Vyö viittaa vyötettynä olemiseen. Se symboloi totuutta, uskollisuutta, sitoutumista, valvomista ja Kristuksen tulemisen odotusta. Toisaalta juuri pohjalainen helavyö ilmentää koreilua, näyttämisenhalua ja väkivaltaistakin uhokulttuuria. Siksi se on Jeesuksen lähellä riisuttu. Uho on poissa, aseet on laskettu – on tullut toisen valtakunnan aika.

Alttaritaulun aiheiden suunnittelussa ovat taidemaalari Panu Hemmingin ja tiedotussihteeri Heli Karhumäen tärkeimpänä lähteenä olleet teologian tohtori Pentti Lempiäisen teokset kristillisestä kuvastosta ja symboliikasta.

Taidemaalari Panu Hemminki, s. 1973

Alttaritaulun tekijä ja lahjoittaja Panu Hemminki Panu Hemminki, s. 1973, on eteläpohjalainen taidemaalari. Hän on asunut Ylihärmässä ja Teuvalla, mutta on avioliittonsa myötä siirtymässä asumaan Lapualle.

Panu Hemminki on toiminut päätoimisena taidemaalarina vuodesta 1993. Teoksia on ollut esillä noin sadassa näyttelyssä Suomessa ja ulkomailla. Päätyylilajina on surrealismi, tekniikkana öljymaalaus ja grafiikka.

Hemmingin teosta aiheissa on runsaasti hengellisiä ja teologisia teemoja, ja lempimiljöö on pohjalainen pihapiiri ja maisema. Hemmingin ”körttimuumit” tulivat tutuiksi monille 2009 körttitaiteen näyttelyssä Seinäjoen herättäjäjuhlilla. Hemminkin opiskelee työn ohella Helsingin yliopistossa teologian maisterin tutkintoa.