Kari Torppa oli vapaan armon julistaja ja lähetystyön tukija

Lapuan seurakuntaelämä menetti lämminsydämisen sananjulistajan ja hyvin sitoutuneen lähetystyön tukijan, kun erityisopettaja, oto-saarnaaja Kari Torppa menehtyi sairauteen lokakuun lopulla 2010.

Tämä muistokirjoitus on julkaistu evankelisen liikkeen SLEY:n Sanansaattaja-lehdessä 30.11.2010. Sen on kirjoittanut hänen ystävänsä, Hyvinkään seurakunnan julistustyön vastuukappalainen Kosti Kallio.

......................

Hyvä ystäväni ja lähetystyön uskollinen tukija sai iäisyyskutsun Vapahtajansa luo 28.10.2010 65-vuotiaana.

Kari syntyi ja eli lapsuutensa Vetelissä, vietti nuoruutensa Kaustisilla evankelisessa kodissa. Jo lapsuudessa uskovainen äiti vei hänet rukoushuoneelle kuulemaan monia evankelisia saarnaajia. Hän omaksui syvän evankelisen uskonkäsityksen jo nuorena.
Tie kulki Kaustisen evankelisen opiston sekä Helsingin evankelisen kansankorkeakoulun kautta Raahen opettajaseminaariin. Pääasiallisen elämäntyön hän teki Lapualla toimien viimeksi yläasteen erityisopettajana.

Perheen hän perusti Lapualla. Koko perhe nähtiin usein seurakunnan ja Sley:n tilaisuuksissa sekä vuosijuhlilla. Myös koti oli sanaviljelyn paikka seuroineen ja kotihartauksineen.

Kari piti ensimmäisen hengellisen puheensa jo 17-vuotiaana. Toimiessani piirisihteerinä Etelä-Pohjanmaalla 1978–82 Kari lähti usein kanssani puhujamatkoille. Karin julistus oli vakaata ja pohtivaa, mutta aina Jumalan sanasta lähtevää vapaata armon evankeliumia. Hän toimi aina sairastumiseensa saakka puhujana myös sukukokouksissa. Hän otti ahkerasti osaa seurakuntansa toimintaan toimien myös sen luottamustehtävissä ja kirkkokuorossa. Evankelisesta toiminnasta hän kantoi vastuuta toimien mm. Sley:n Lapuan osaston puheenjohtajana järjestäen lukuisia tilaisuuksia yhdessä Anneli-vaimonsa kanssa.

Evankelisessa opettajaliitossa hän toimi varapuheenjohtajana ja oli sen aktiivijäsen järjestäen myyjäisiä lähetystyön hyväksi. Muina harrastuksina hänellä oli luonnossa liikkuminen, metsäpalstan sekä mehiläisten hoito. Monet hunajapurkit hän lahjoitti arpavoitoiksi lähetystyön hyväksi.

Karin sydämellä oli erityisesti lähetystyö. Hän oli perhettänikin monin tavoin rohkaisemassa ja kannustamassa, kun olimme lähetystyössä Japanissa. Torpan koti tarjosi väsyneille matkamiehille levähdyspaikan ja yösijan kotimaan lomiemme seurakuntavierailujen aikana.

Kun kuulin Karin sairastuneen vakavasti, tuli halu tavata hänet. Siihen suotiin vielä mahdollisuus. Kari luotti vahvasti, että Jumalan tahto tapahtuu hänen kohdallaan. Jumalan armo Kristuksessa riittää. ”Isän haltuun” jätimme toinen toisemme, niinkuin hänellä oli tapana erohetkellä sanoa. Isän tahto oli, ettei hän toipunut enää sairaudestaan. Nyt hän on Taivaan Isän huomassa odottamassa ylösnousemuksen aamua. Suuren sukulais- ja ystäväjoukon saattelemana Kari siunattiin haudan lepoon Lapuan tuomiokirkossa 13.11.

Siunattu olkoon hänen muistonsa!

Kiitollisena Karin elämäntyöstä
Kosti Kallio