  |
Katso kuvia körttipuvun perinnepäivästäLapualla pidetty körttipuvun perinnepäivä oli alkuna puvun käytön elvyttämiselle 2000-luvulla. Aamupäivän aikana jaettiin kokemuksia ja muistoja, ja pohdittiin puvun käyttömahdollisuuksia herännäishenkisissä seuroissa ja sukujuhlissa.
Perinnepäivä johti myös pukuompelukurssin käynnistämiseen, sillä eräs osallistuja osoittautui puvun saloihin perehtyneeksi ammattiompelijaksi. Kurssi alkaa 21. toukokuuta Wanhassa Karhunmäessä. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisen suoraan Wanhaan Karhunmäkeen 06 - 437 7757 tai **@**. Ehdit ommella puvun herättäjäjuhlille, jotka ovat tänä vuonna Kiuruvedellä 9.-11.7.2010. Nyt on tiedossa myös miesten körttivästin tekijäKun Yle 1:n tv-uutiset tekivät maaliskuussa uutisjutun körttipuvun uudesta tulemisesta, se osui myös kokkolalaisen perinneasujen valmistajan Reino Penttilän silmiin. Penttilä ja hänen puolisonsa ovat ammattivaattureita, jotka nykyisin toimivat perinneasuihin erikoistuneina yrittäjinä. Penttilät kävivät huhtikuussa tutustumassa Wanhan Karhunmäen körttimuseossa miesten puvun malliin ja kuoseihin, ja he ottavat nyt todennäköisesti miesten puvun valmistuksen yrityksensä valikoimaan.Miesten puvun ompelu on paljon naisten pukua vaateliaampi vaatturintyö eikä sitä käytännössä voi valmistuttaa harrastajaomepelijoilla lyhyellä kurssilla. Puvun teettämistä voi kuitenkin tiedustella Reino Penttilältä, jonka yritys sijaitsee Kokkolassa. Laaja käyttö kesti sata vuottaKörttipuvun käyttö oli Savon, Kainuun ja Pohjanmaan herännäisyydessä laajaa yli sadan vuoden ajan, mutta se väheni nopeasti viime sotien jälkeen. Herättäjäjuhlilla on joka vuosi vielä nähty muutamia pukuja, ja kiinnostus siihen on kasvanut.Tiesitkö muuten, että herättäjäjuhlat ovat Lapualla heinäkuussa 2014? Silloin Wanha Karhunmäki (ent. Karhunmäen kristillinen kansanopisto) täyttää sata vuotta ja edellisistä Lapuan herättäjäjuhlista tulee kuluneeksi 30 vuotta. Körttipuvun perinnepäivässäWanhassa Karhunmäessä maaliskuussa 2010 pidetty körttipuvun perinnepäivä kokosi salillisen kiinnostuneita jakamaan kokemuksia tästä herännäiskulttuuriin kuuluvasta erikoisesta ilmiöstä. Körttipuku on ainut hengellisen ryhmän käyttöön ottama puku Suomessa. |
 |  |  |
Seitsemän puvun kantajaa. Jokaisella on omat muistonsa ja mielikuvansa esivanhempien hengellisestä perinnöstä. | Alustajia ja kuulijoita oli salin täydeltä, noin 30 henkeä. | Eeva Eerola ja hänen puolisonsa kantavat molemmat pukua juhlatilaisuuksissa. |
 |  |  |
Eeva Eerola kertoi puvun kantamisen olevan jollakin tavalla myös raskasta, vaikka hän pukeutuu siihen vapaaehtoisesti, omasta valinnastaan. Hän ei ole päässyt selvyyteen siitä, mistä tämä tumma juonne johtuu. | Heli Karhumäki on hankkinut oman pukunsa valmiina. Se on kauppias Iiris Syväojan 1970-luvulla teettämä, ja se on ommellut Lapuan viimeisiin kuulunut körttipukujen ompelija Kerttu Saarinen. Saarinen asui viimeiset vuotensa Rovaniemellä sisarensa luona. Tieto hänen poismenostaan tuli pian perinnepäivän jälkeen. | Miina Hietala on herännäisopiskelijoiden ja nuorten siioninvirsikuoron kantavia voimia. Hänen pukunsa on isoisoäidin 1960-luvulla teettämä. Se istui hänen päälleen täydellisesti ilman korjauksia. |
 |  |  |
Kiinnostuneita kuulijoita ja keskustelijoita oli tullut myös Seinäjoelta. Eila Turenius (keskellä raitapaidassa) kutsui mukaan autollisen ystäviään. | Heli Karhumäki kertoi körttipuvun historiasta. Hänen omat sukualbuminsa ovat täynnä puvun kantajia. Hänen isänsä sukujuuret ovat Lapuan Karhunmäessä ja Hellanmaassa. | Koko aamupäivä jaettiin kokemuksia ja käsityksiä puvun menneisyydestä ja pohdittiin sen käytön tulevaisuutta. Vasemmalla Raija Ohlis ja Kaisa Rönkä. Oikealla Karhunmäki-säätiön puheenjohtaja Heikki Keisala puolisonsa Eeva Keisalan kanssa. |
 |  |  |
Marianne Kalliolle puku on tullut tutuksi työn myötä. | Marikka ja Mikko Karhumäki, pitkäaikaiset Namibian lähetystyöntekijät Ylistarosta. | Maiju Lemettinen kertoi koskettavasti vanhempiensa tarinaa. Evankelisen äidin ja herännäiskodissa kasvaneen isän perhekulttuurit sovitettiin yhteen tasapainoiseksi kasvuilmapiiriksi, jossa lapset omaksuivat kummankin perinnön arvostuksen. |
 |  |  |
Musta huivi sinisin raidoin on körttipukuun kuuluva tunnusomainen asuste. | Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, lapualaisen herännäissuvun kasvatti Hanna Salomäki (vasemmalla) oli mukana kuulemassa körttipuvun tarinoita. | Raija Ohlis epäroi vuosia ennen puvun teettämistä, olisiko se sopivaa hänelle, avioliiton kautta liikkeen ystäväksi tulleelle. Lopulta hän rohkaisi mielensä ja löysi pitkän etsinnän jälkeen ompelijan, joka suostui yrittämään puvun tekoa. Hyvin onnistui. |
 |  |  |
Miina Hietala vei kuulijoiden sydämet raikkaalla esityksellään. Hänen mielestään puvun käyttö on hengellisen perinnön arvostamista. Kun pukua kantaa kunnioittaen, ei ole niin väliä, onko tukka juuri oikeaoppisesti palmikoitu. | Puhuttavaa riitti vielä perinneaamupäivän päätyttyä. Henrik Ohlis (toinen vasemmalta) päätti päivän annin kuultuaan hankkia itselleen körttivästin. | Heli Karhumäki (vas.) tallensi puhujien kertomaa kirjoittamalla niiden olennaisen sanoman muistiin. Eeva Eerola on kirjoittanut Herättäjä-Yhdistyksen kotisivuille erinomaisen artikkelin körttipukuperinteestä. |
 |  |  |
Perinnepäivä toi paikalle körttipuvun tekoon perehtyneet ammattiompelijan (keskellä). Hänen kanssaan alettiin heti viritellä yhteistyötä ompelukurssin käynnistämiseksi. Tähän mennessä ei ollut vielä varmuutta, löytyykö ajoissa ennen kesä herättäjäjuhlia pätevä opettaja ompelukurssin vetäjäksi. | Heli Karhumäki ja Marianne Kallio yhtyivät muiden kanssa päätösvirteen. Salin viereisessä kabinetissa kokoontunut Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunta sai tehtäväkseen valita päivän teemaan sopivan virren... | ...ja toimikunnan erään jäsenen ehdottama virsi numero 111 oli täydellinen valinta. Numerosarja 111 on tuttu miehen körttipuvun takahalkioita symboli (kolme pysyhalkiota). Kun virren sanoissa vielä puhutaan maallisen puvun riisumisesta viimeisenä päivänä, viesti osuvuus suorastaan hätkähdytti kuulijoita, kun virttä yhdessä vaisattiin. |
 |  |  |
Körttipuvun kanssa hiukset kammattiin ennen taakse ja palmikoitiin yhdelle patukalle tai nutturalle. Tässä vähän puolimoinen versio, kun hiukset karkasivat letiltä. | Vielä ennen lounasta kokoonnuttiin yhteiskuvaan. Ylärivissä Eerolat, Raija Ohlis ja Marianne Kallio. Alarivissa Marikka Karhumäki, Miina Hietala ja Heli Karhumäki. | Wanha Karhunmäki kokoaa pukuperinteen ystäviä ompelukurssille toukokuun 21. päivänä alkavalle kurssille. Monet tutut kasvot palaavat silloin Juholan katon alle. |
