Herännäisyyden parissa lähes 200 vuotta käytössä ollut körttipuku on alkanut kiinnostaa monia nykypäivän heränneitä. Kun körttipuvun jatkuva, arkinen käyttö on käytännössä jo päättynyt, puvun ovat ottaneet käyttöön monet nuoremmat käyttäjät eräänlaisena perinnepukuna kansallispuvun tapaan.
Uusia käyttäjiä - millaisia kokemuksia?
2000-luvun herättäjäjuhlilla ovat monet uudet käyttäjät esiintyneet puvussa, jonka ovat tehneet tai teettäneet tai perineet suvustaan. Käyttäjät kertovat pukujensa herättäneen ihastusta ja saaneen monen muistelemaan omia liittyviä kokemuksiaan. Monet haluaisivat itsekin hankkia puvun, mutta körttipuvun valmistuksen taitavia ompelijoita on ollut vaikea löytää.
Vastauksena kiinnostukseen pidettiin Lapuan Wanhassa Karhunmäessä (ent. Karhunmäen kristillinen opisto) maaliskuun viimeisenä lauantaina 2010 körttipuvun perinnepäivä, ja sen jatkona myöhemmin keväällä pukujen ompelukurssi.
Tarvetta kokemusten jakamiselle
– Tarve yhteiselle keskustelulle ja kokemusten jakamiselle on selvästi suuri, sillä pukuperinteen säilymistä pidetään tärkeänä. Käsityötaitojen opetus on ollut herännäisopistoissa arvossaan, ja siksi halusimme ottaa vastuuta pukuperinteen edistämisestä juuri täällä, sanoo Wanhan Karhunmäen ja sen yhteydessä toimivan körttimuseon toiminnanjohtaja Marianne Kallio.
Körttipuvun perinnepäivässä eri ikäiset heränneet kertovat puvun käyttöön liittyviä muistojaan ja kokemuksiaan. Tarkoitus on käydä läpi myös puvun hengelliseen merkitykseen liittyviä rasitteita sekä pohjustaa 2000-luvulle päivitettyä körttipuvun etikettiä.
Mukana eri ikäisiä keskustelijoita
Perinnepäivässä puhuivat muun muassa Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja
Kaisa Rönkä, puvun historiaa tunteva
Eeva Eerola, seurakunnan tiedotussihteeri
Heli Karhumäki, puvun hankkineet uudiskäyttäjät
Raija Ohlis ja
Miina Hietala.
Vapaata keskustelua viritti Maiju Lemettinen
Lue lisää körttipuvun historiasta Herättäjä-Yhdistyksen sivuilta:
http://www.h-y.fi/herannaisyys/korttipuku.html
