Kenen usko on oikeaa? Miten sen voi todistaa muille?

Mitä Jaakko Eerikinpoika, Histan häiden muonamies sanoo Jumalan viisaudesta? Oletko samaa mieltä?

Lue tästä poimintoja Teppo Ylitalon seurapuheesta, jonka hän piti museoseuroissa Ränkimäen museolla sunnuntaina 7.6.2009.

Sukukuvia on meistä jokaisella

"Vanhoista sukutaloista, niin kuin täällä museolla, minulle tulee helposti mieleen erilaiset sukukuvat, joita varmasti lähes jokainen meistä pitää jossakin esillä. Suku, sen perinteet ja vaiheet määrittävät meitä. Ne luovat turvallisuutta ja jatkuvuutta. Omalla lämpöisellä tavallaan ne myös todistavat ikiaikaisesta Jumalasta, hänen varjeluksestaan ja kättensä töistä.

Sukukuvista ajatus rientää luomiskertomukseen. Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Omalla olemassaolollamme me todistamme Jumalasta, heijastamme hänen hyvyyttään. Mutta kuinka vajavaisia ja epätäydellisiä Jumalan kuvia me olemmekaan, monella tavalla vääristyneitä ja viallisia. Tulee mieleen, että olisikohan täydellinen Jumala sittenkin kohtuullisen heikkotasoinen piirtäjä. Vai olisiko niin, että Hänellä vain sattuu olemaan erityisen hyvä huumorintaju.

Miten elää täydellisen Jumalan kuvana?

Ihmiselämän suurimpia ristiriitoja on se, miten elää täydellisen Jumalan kuvana, mutta samalla epätäydellisenä ja viallisena ihmisenä. Kysymys on yhtä vanha kuin koko kristillinen kirkko, samat ongelmat nousevat uudistuneina yhä uudelleen ja uudelleen vastattaviksemme. Tänä päivänä me pohdimme esimerkiksi naispappeutta ja suhtautumista hurmoksellisiin liikkeisiin. Miten meidän pitäisi uskoa? Miten meidän pitäisi elää kristittyinä, Jumalan kuviksi luotuina ihmisinä?

Sitä samaa kysytään tuomiokirkossa muutaman viikon kuluttua esitettävässä kirkkonäytelmässä Histan häät. Siellä pohdinta tiivistyy ongelmaan: kenen usko on oikeaa ja miten sen voi todistaa muille.

Jumala ylittää ihmisymmärryksen rajat

Tänään, Pyhän Kolminaisuuden päivänä, muistellaan salattua Jumalaa, joka ylittää ihmisymmärryksen rajat. Yksi päivän lukukappaleista on Saarn. 8 luvusta (16–17):
”Kun koetin perehtyä viisauteen ja tutkistella sitä työtä, jota ihminen maan päällä yötä päivää tekee saamatta untakaan silmiinsä, niin havaitsin, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, sitä mitä auringon alla tapahtuu; vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä. Ja vaikka viisas väittäisikin ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärrä. ”

"Mikä Jumala se sellainen olisi..."

Histan häiden muonamies Jaakko Eerikinpoika sanoo osuvasti: ”Jos minä ymmärtäisin Jumalan tarkoituksen, mikä Jumala se sellainen olisi. Yhtä tyhmä pässi kuin minäkin. Viisaampi sen kaverin täytyy olla, paljon viisaampi – niin viisas, että minä en tajua sen aikomuksia, muuten kuin joskus jäljestäpäin – enkä aina silloinkaan.”

Kuinka helppo meidän onkaan tuomita, muuttaa Jumalan armopöytä tuomiopöydäksi, omien näkemystemme ja omasta mielestämme täydellisten totuuksien mukaiseksi. Kuinka helppo meidän onkaan heittää se ensimmäinen kivi, sanoa: ”Sinä et ole Jumalan arvoinen, sinä uskot väärin, sinä et tiedä mikä on Jumalan tahto, mutta minä tiedän”. Silloin me korotamme itsemme jumalaksi, asetumme Hänen paikalleen, syrjäytämme Hänet.

Seinäjoen Herättäjäjuhlille on valittu erinomaisen onnistunut tunnus: ”Sallikaa lasten tulla”. Minä ymmärrän sen niin, että ”Sallikaa kaikkien tulla minun tyköni”, sillä kaikkihan me olemme Jumalan lapsia.

On yksi, joka näkee, tietää ja armahtaa

Yksi kaikkein rakkaimmista Raamatunkohdista minulle on ollut Matteuksen 11 luvusta (28–30): ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.”

Yksi on, joka näkee, yksi joka tietää, yksi joka armahtaa. Suuren salatun Jumalan kämmenelle sovimme me kaikki, kukin omine epätäydellisyyksinemme ja vajavaisuuksinemme. Sinne sopivat ne kaikki sukupolvet, ne joiden kuvia pidämme hyllyillämme ja ne, joiden olemassaolosta emme voi enää mitään tietääkään. Täydellisen Jumalan kämmenelle sovimme me kaikki."