Kirkon tarjoama isostoiminta on hyvin suosittua. Vuonna 2010 osallistujia oli noin 26 000, heistä isosina toimi lähes 17 000. Isostoiminta on iso osa seurakuntien nuorisotoimintaa. Isostoiminnasta on tullut osa nuorisokulttuuria ja suomalaisnuorten elämää.
Myös Lapualla isostoiminta vetää nuoria hyvin. Koskaan ei ole pulaa rippileirien isosista. Tulijoita on niin paljon, että joskus isosvuoro napsahtaa vasta toisen isokoulutusvuoden jälkeen. Isoskoulutettuja toimii myös lastenleireillä.
”Isoset on Suomen suurin maallikkoliike. Melkein puolet rippikoulun käyvästä ikäluokasta toimii vapaaehtoisena vertaisohjaajana”, toteaa rippikoulutyöstä vastaava työalasihteeri Mikko Mäkelä Kirkkohallituksesta. Esimerkiksi Keski-Lahden seurakunnassa puolitoistavuotiseen isostoimintaan lähti tänä syksynä mukaan 85 nuorta. Määrä on poikkeuksellisen suuri.
Hyvä leiri innostaa
”Isostoiminnan suosion syynä ei voi olla muu kuin onnistuneet kesän rippileirit, jotka tuottavat kuin itsestään hyviä tyyppejä isoskoulutukseen. Ratkaisevinta on, että nuoret itse kutsuvat muita nuoria koulutukseen ja muuhun seurakunnan toimintaan. Lähes kaikki isoskoulutettavat pitävät omaa ripariaan ikimuistoisena ja merkityksellisenä kokemuksena ja haluavat olla mukana tekemässä uusille nuorille yhtä hyviä kokemuksia”, kertoo seurakuntapastori Maija Orsila Keski-Lahden seurakunnasta.
Haluttuja työntekijöitä
Isostoiminnan suosio vaihtelee vuodesta toiseen, mutta rippikoulun suosio on pysynyt Lahdessa melko samana siitäkin huolimatta.
Isostoiminta antaa nuorille monenlaisia mahdollisuuksia. Isoskoulutuksen käyneet voivat toimia rippileirien lisäksi myös seurakuntien kerhojen ja leirien ohjaajina ja pyhäkoulun vetäjänä. Osa kouluista hyväksyy isoskoulutuksen kurssiksi ja kesätyömarkkinoilla isoset ovat haluttuja työntekijöitä.
”Kaikki koulutettavat nuoret eivät tahdo isosiksi, mutta haluavat olla osa isoa ryhmää. Koulutus auttaa nuorta kasvamaan omana itsenään, vahvistumaan omassa kutsumuksessaan ja rohkaistumaan nuoren seurakunnan jäsenenä. Jos rippikouluissa ei olisi isosia, koko systeemi olisi hyvin toisenlaisen”, Maija Orsila sanoo.
Isonen kokee oman leirinsä uudelleen
Samalla kun isonen on tukemassa leireillä riparilaisten kasvua ja pohdintaa, hänellä on mahdollisuus kokea itse ripari uudelleen. Se tarkoittaa paitsi kaikkea hauskaa myös aikaa ja paikkaa pohdiskella itse asioita. Oma usko voi syventyä ja itseään voi oppia tuntemaan paremmin.
”Perusrippikoulutyö voi hyvin, seurakunnissa tehdään hyvää työtä. Vuonna 2010 rippikoulun tavoitti 87,1 prosenttia osallistujaosuudesta ja 15 vuotta täyttävistä 83,6 prosenttia. Isosten merkitys rippikoulun menestyksessä on suuri, nuoret vertaisohjaajat tuovat ripareihin oman erityislaatuisen piirteen”, kertoo Mikko Mäkelä.
Lähde: Kirkon tiedotuskeskuksen uutistiedote
