Filosofiapäivien viesti: Ääriliikkeiden nousua voi ja pitää torjua

Vanhan Paukun IV filosofiapäivillä otettiin lauantaina 27.8.2011 pihteihin kuuma aihe: uskonnollinen ja poliittinen fundamentalismi. Kuusi alustajaa pohti, milloin aate muuttuu tuhovoimaksi ja miten ääriliikkeitä voi torjua. Kuulijoita oli päivässä noin 150.

Norjan joukkosurma ja kirkon herätysliikkeisiin liittyvät kuohunnat tekivät jo vuosi sitten päätetystä teemasta erityisen ajankohtaisen. Tapahtuman ideoija, fil.lis. Sakari Lepistö avasi päivän avaamalla näkökulmia historian ja nykyajan fundamentalistisiin ilmiöihin.

Lähetysteologi Risto A. Ahosen mielestä Suomessa ei juurikaan ole tilaa uskonnolliselle fundamentalismille, koska suojana on ollut Lutherin kahden regimentin oppi.
– Uskonto ja politiikka ovat erillään eikä kirkko painosta poliitikkoja, kuten USA:ssa. Suomalainen herätyskristillisyys ei ole juuriltaan USA:an rantautunutta kalvinismia, vaan juontuu pääasiassa saksalaiseen pietismiin ja herrnhutilaisuuteen.

Homokeskustelusta alkaneessa kuohunnassa fundamentalisti-sanan käyttö riistäytyi Ahosen mielestä käsistä.
– En pidä esimerkiksi Luther-säätiötä fundamentalistisena, vaikka sen piirissä saattaa olla fundamentalistista ajattelua, kuten Uuras Saarnivaaran kirjoitukset. Vaikea sanoa, mihin suuntaan säätiö kehittyy, mutta kristillisyys on niin rikas aarreaitta, että se kestää erilaisia uskontulkintoja.

Ahosen mukaan fundamentalismi luo viholliskuvia dramatisoimalla ja mystifioimalla. Sitoutuminen ei perustu luottavaiseen uskoon, vaan rationaaliseen järkeisoppiin. Ytimenä on yleensä koulutettu ryhmä, joka houkuttaa mukaan turhautuneen massan.

Nuoret pitää kasvattaa ajattelemaan itse

Demokratiakasvattaja Seppo Niemelän mukaan fundamentalistisista ajattelua löytyy tästä syystä koko joukko ”Nokian insinöörien” piiristä. Suomen kouluissa harjoitellaan katastrofaalisen vähän neuvottelutaitoa ja demokraattista päätöksentekoa.
– Nuorten tiedot yhteiskunnasta ovat valioluokkaa, mutta oman ajattelun ja harkinnan harjoittelu on jäänyt taka-alalle. Opettajat pelkäävät, että vaikuttamiskeinojen opetus purskauttaa esiin ääriliikkeitä. Asia on päinvastoin. Demokratiaan juurtuminen olisi paras vastalääke riehunnalle ja yhden ideologian diktatuureille. Ilman sitä nuori on aika avuton, kun ääriliike tulee ja tempaa mukaansa.

Lastenpsykiatrian erikoislääkärin, lääketieteen tohtori

Mirjami Mäntymaan

mukaan yhteiskunnan maallistuminen voi aiheuttaa tarkoituksettomuuden tunnetta, joka korvataan ”vaarallisella varmuudella”. Voimakas oppi luo selvyyttä sekasortoiseen maailmaan, mutta samalla se voi johtaa ahdasmielisyyteen, mustavalkoajatteluun ja väkivaltataipumukseen.

Media liioittelee

Herätysliikkeitä tutkinut teol. ja yht. tri Hanna Salomäki esitteli 150 yleisölle viime aikojen yliampuvia otsikoita, joihin media sortuu, kun toimittajilla on puutteelliset tiedot. Paljon lupaava otsikko ”Räsäsen vaiettu yhteys ääriliikkeeseen” perustui siihen latteaan tosiasiaan, että tämä tunsi joitakin Luther-säätiön työntekijöitä. Toinen lehti paljasti, että päätoimittaja Leif Nummela on samasta ”lahkosta”, siis herätysliikkeestä kuin Räsänen.
– Jos tuo on uutinen, voin paljastaa, että minäkin tunnen henkilöitä ”säätiöstä” ja ”lahkoista”, Salomäki ironisoi.
Salomäen mukaan fundamentalisti ei hyväksy toisinajattelua, ja siksi heitä on yhtä hyvin konservatiiveissa kuin liberaaleissa kristityissä.

Salomäen mukaan perinteinen kirkon opetus nähdään nyt äärivanhoillisuutena. Professori Jukka Kemppisellä on omia kokemuksia uskontofobiasta.
– Kun sanoo ääneen helsinkiläisessä taiteilijaravintola Kosmoksessa, ettei minulle tuota mitään vaikeuksia lausua kirkon uskontunnustusta ja uskoa siihen sellaisenaan, pöytä tyhjenee äkkiä.

Kustannustoimittaja Anssi Sinnemäki pohti kasvumaaperän merkitystä ihmiselle. Oikeistolaisen körttipapin pojasta tuli uskonnoton kommunisti. Kommunismista hän luopui 1980-luvulla ja körttikulttuurissakin hän viihtyy uskonnottomuudesta huolimatta.
– Voi sanoa vanhaa viisautta soveltaen: mies lähti Lapualta, mutta Lapua ei lähtenyt miehestä.

Ex-jehovantodistaja Joni Valkila Uskontojen uhrien tuki ry:stä kannusti uskonnon vammauttamia hakemaan vertaistukea. Apua hakeneissa on paljon entisiä jehovantodistajia ja vanhoillislestadiolaisia, joiden kaikki perhesiteet ja ystävyyssuhteet yhteisöön ovat katkenneet.

Jukka Kemppinen ihmetteli tämän päivän hämmentävää ilmiötä: jotku nuoret tuntuvat pitävän fakta-asioita mielipideasioina. Jos nuori väittää esinettä metalliksi, vaikka se on muovia, ja hänen tietoaan oikaisee, vastauksena voi olla "Seli seli, tää on MUN mielipide".
Historian ja yhteiskuntaopin opettajana, erityisluokan opettajana ja rehtorina työskennellyt yht.maist Janne Sankelo tunsi ilmiön hyvin.
- Opettajan on hyvä tunnistaa koulussa, milloin nuorilla on "fundamentalismipäivä". Silloin voi ottaa vähän löysemmin, hakea vaikka virvelit ja viedä luokka kalaan.

Heli Karhumäki

Alla olevat kuvat ovat Heli Karhumäen ottamia. Jos otit kuvia filosofiapäivillä, lähetä ihmeessä sähköpostilla  **@**, niin pannaan esiin kaikkien iloksi.