Kiitokset ystäville ja esirukoilijoille Ossin puolesta - Olli Seppäsen kirje lähettäjilleen

Seurakuntatalolla raamatunopetusta pitävä lentäjäkapteeni evp. Olli Seppänen kiittää lähettikirjeessään niitä lukuisia ihmisiä, jotka ovat vuosien mittaan olleet hänen poikansa Ossin tukena rukouksin ja muin tavoin. Olli Seppänen kertoo viime aikojen kuulumisia lähettikirjeessään. Hän toimii Kansan Raamattuseuran avustavana työntekijänä Etelä-Pohjanmaalla, tällä sivulla myös tietoja tulevista KRS:n tapahtumista tällä seudulla.

"Tervehdys, hyvä lähettäjäni!

Olin vaimoni Johannan kanssa vanhimman poikani Ossin (27v.) ja hänen vaimonsa Migdalian häissä Meksikossa viime kuussa. Monet teistä lähettäjistä tietävät poikamme Ossin elämänhistorian. Kerron siitä kuitenkin lyhyesti, koska joukossa on monia, jotka eivät sitä tiedä.

Ossi sairastui vakavasti viiden kuukauden ikäisenä. Alustavien tutkimuksien jälkeen lääkäri arvioi, että Ossi eläisi korkeintaan puolitoistavuotiaaksi. Se pysähdytti elämämme. Emme aikaisemmin olleet joutuneet kokemaan sellaista avuttomuuden tunnetta ja epätoivoa. Turvauduimme Jumalaan. Rohkaisua saimme myös ystäviltä ja läheisiltä, etenkin edesmenneeltä äidiltäni.

Aluksi Ossilla oli vakavia kouristuksia. Oikean lääkehoidon alettua kouristukset jäivät pois. Hoidon ja tutkimusten edetessä saimme kuulla ilouutisen. Ossi säilyisi hengissä. Tieto oli niin vapauttava, että ei haitannut vaikka Ossi oli tuossa vaiheessa todettu sokeaksi ja arviot aivoissa olevista vaurioista toivat lisää epävarmuutta Ossin tulevaan kehitykseen. Saimme pitää rakkaan lapsemme. Se oli pääasia.

Ossin ollessa kaksivuotias olimme opettajapariskunta Martti ja Vuokko Muurikaisen kodissa. He asuivat tuolloin Sysmässä. Jumala on armoittanut heitä mm. rukouksen alueella. He rukoilivat Ossin puolesta ja saimme tuolloin rohkaisun siitä, että Jumala tulee pitämään huolta Ossista. Tuo profetian sana on osoittautunut Jumalan Hengestä syntyneeksi.

Ossi kehittyi vuosien varrella selvästi paremmin kuin häntä upeasti hoitaneet lääkärit olivat arvioineet. Hänen näkönsä palautui lähes kokonaan ja motorinen toiminta kehittyi hitaasti jääden vain hiukan normaalia vajaammaksi. Ossin ollessa kuusivuotias olimme viimeisen kerran lastenneurologin vastaanotolla Kuopiossa, Alavan sairaalassa. Ossia hoitanut lasten neurologian ylilääkäri Eila Airaksinen totesi, että Ossin kehitys on edennyt paremmin kuin arviot antoivat odottaa. ”Olkaa te vanhemmat iloisia”, hän sanoi. Ja me olimme iloisia ja kiitollisia niin Jumalalle kuin Ossia hoitaneille terveydenhuollon ammattilaisille.

******

Sairaus on jättänyt omat jälkensä Ossin fyysiseen terveyteen. Hän on kuitenkin selvinnyt omatoimisesti jo useita vuosia ilman minkäänlaista lääkehoitoa. Odotamme Ossin valmistumista nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi Keski-Suomen Opistosta ensi keväänä. Hän tekee parhaillaan työharjoittelua Pueblassa, Meksikossa protestanttisen seurakunnan lapsi- ja varhaisnuorisotyössä. Ossin ja Migdalian toiveena ja rukouksena on saada olla tavalla tai toisella mukana Jumalan valtakunnan työssä.

Ossilla on ollut vähän ystäviä, mutta he ovat olleet sitäkin uskollisempia. Ossin elämän tärkeissä vaiheissa Jumala on järjestänyt hänen lähelleen ihmisiä, jotka ovat aivan erityisellä tavalla rakastaneet ja tukeneet häntä. Ennen päiväkotiaikaa, päiväkodissa, kouluissa jne. Aivan erityisesti vaimoni Johanna on ollut Ossin elämän tukipilari, sekä se suuri esirukoilijoiden joukko, joka Ossia on muistanut. Ja nyt viimeksi Migdalia.

******

Tämän kaiken lähellä eläneenä ihmettelimme ja kiitimme Jumalan armoa, kun saimme viettää Ossin ja hänen viehättävän vaimonsa Migdalian pienimuotoisia, lämminhenkisiä sekä iloisia häitä Meksikossa. Jumalan uskollisuus on ihmeteltävää.

Paavali kirjoittaa toisessa kirjeessä Korintin seurakunnalle:

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. (2 Kor 13-4)

Haluan jakaa tällä hetkellä kokemani ilon Sinun kanssasi ja samalla rohkaista kaikkia teitä, jotka ehkä juuri nyt kohtaatte elämässä kärsimystä, joka tuntuu epätoivoiselta. Meitä ei ole jätetty yksin. On turvallista kohdata elämän ilot ja kivut yhdessä Jeesuksen kanssa. Hän on meidän rauhamme ja toivomme. Niin elon aikana kuin kuoleman kohdatessa (Ef 2:14a; 1 Tim 4:10).

Roomalaiskirjeessä Paavali rohkaisee Rooman seurakuntaa:

Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Tuska tai ahdistus, vaino tai nälkä, alastomuus, vaara tai miekka… Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut. Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herras-samme. (Room 8:35, 37-39).


**************
Olen mukana seuraavissa tapahtumissa. Pyydän teitä muistamaan niitä rukouksin.

• 17.5. Raamattuilta, Miikan kirjan luvut 3-5, Lapua, seurakuntatalon alasali, klo 18.30.
• 20.5. Nuorten aikuisten talkooviikonloppu, Isokyrö, Orisbergin toimintakeskus, alkaen 16.00
• 29.5. Gideon-veljet seurakuntavierailulla, Lapuan helluntaiseurakunta, raamattutunti, klo 11.00.
• 31.5. Raamattuilta, Miikan kirjan luvut 6-7, Lapua, seurakuntatalon alasali, klo 18.30.

...........
Lentäjäkapteeni evp. Olli Seppänen toimii Kansan Raamattuseuran avustavana raamatunopettajana. Voit tukea hänen työtään esirukouksin tai liittymällä halutessasi hänen tukijarinkiinsä.

Olli Seppäsen lähettäjäpiiri
PL 48, 08101 LOHJA
Puh. 0207 681 611
E-mail:  **@**

Olli Seppänen
Lillvisintie 7
62100 Lapua
puh. 0400-806 749
 **@**